SUVITUULEN AALLOILLA

Elitismiä - Karita Mattila Kansallisoopperassa vai Leijonat jäähallissa?

  • Karita Mattila 'Tapaus Makropouloksessa'
    Karita Mattila 'Tapaus Makropouloksessa'

Oopperaa pidetään uber-elitistisenä.

Vaikea uskoa, kun vertaa lippujen hintoja MM-lätkämatseihin.

Leijonien näkemisestä joutuu pulittamaan vähintään 155 euroa.

Entäs oopperassa?

Yksi aikakautemme hienoimmista laulajista ja suurimmista ooppera-diivoista (vaikkei itse luonnehdinnasta pitäisikään) koko maailmassa on kiistatta Karita Mattila.

Ensi syksynä Mattila esiintyy pitkästä aikaa Kansallisoopperassa, Janazekin 'Tapaus Makropoulos' opperassa.

Kaikkiaan seitsemän esitystä, ensi-illan kallein lippu maksaa 122 euroa, keskimäärin liput maksavat noin 60 euroa.

Helmiä sioille - vai toisinpäin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Juha, hyvä pointti. Tosin pitää muistaa, että lätkäbisnes tekee voittoa ja ooppera on veronmaksajien tukemaa toimintaa. Tosin lätkähallejakin rakennetaan veronmaksajien rahoilla nykyisin pienimpiinkin suomalaiskyliin, mutta sehän on kuntien päättäjistä kiinni.

Se mikä on totisinta totta on se, että lätkäväki on tullut törkeine lipunhintoineen ahneeksi. Se kostautuu.

. suvituuli

Kuten alemmassa kommetissa totean, esim. Savonlinnan oopperajuhlat eivät saa merkittävää julkista tukea, eli pyrkivät voitolliseen tulokseen. Ok, kalliimmat liput siellä ovat "lätkälippujen hinnoissa" (heh heh!), mutta valtaosa alle satasen.

Erikoista lätkäkisojen yhteydessä ainakin Kummolan puheiden perusteella tuntuu olevan tv-oikeuksien tuottojen jako kansainvälisen- ja kansallisen jääkiekkoliiton välillä. Vaikuttaa siltä, että kv.liitto kerää rahat televisioinneista ja kansallinen sitten yrittää tehdä rahaa ahnehtimalla pääsylippujen hinnoilla.

Ampuen omaan jalkaansa, kun ei tyhjät tai puolityhjät hallit näytä eikä kuulosta hyvältä edes televisiosta. Eikä lipputulotkaan tule optimoiduksi eikä missään nimessä maksimoiduksi.

Bottom line on tietysti, että onhan se aivan järjetön tilanne, jos Leijonien "normisuorituksesta" alkusarjassakin - loppuotteluista puhumattakaan - joutuu maksamaan enemmän kuin "elitistä korkeakulttuuria" edustavan maailmanluokan diivan huippuesiintymisestä Kansallisoopperassa.

Käyttäjän anttivihinen kuva
Antti Vihinen

Hyviä pointteja sekä kirjoittajalta että päätoimittajalta. Tahtoisin kuitenkin muistuttaa, että urheilua, myös jääkiekkoa, tuetaan merkittävästi veikkausvoittovaroilla. Suhtaudun nykyisin hyvin kriittisesti ns. korkeakulttuurin tukiaisiiin (johtunee siitä, että katselin sitä touhua niin läheltä parinkymmen vuoden ajan), mutta oopperaan noilla lipun hinnoilla voisin kuvitella nelihenkisen perheen menevän silloin tällöin virkistäytymään. Esitysten laatu, esimerkiksi Helsingissä, on miltei aina taattu. Sen sijaan 150 euron jääkiekkolippu tekee nelihenkiselle perheelle jo varmasti tiukkaa. Eikä viihteen ja pelin tasosta jäällä ole minkäänlaisia takuita, kuten Suomen eilinen peli Valko-Venäjää vastaan osoitti. Jos laulaja vetää nuotin vierestä, on perusteltua vaatia lipun hintaa takaisin. Saako huonosta lätkäpelistä rahansa takaisin?

. suvituuli

Jorma Ollilakin tänään Ykkösaamussa ihmetteli lätkälippujen hintoja.

Hän totesi myös, että Savonlinnan Oopperajuhlien (jotka ymmärtääkseni eivät saa julkista tukea ainakaan huomattavissa määrin) neuvottelukunnassa he ovat tulleet sihen tulokseen, että 80-90 euroa per lippu on maksimi, jolla suomalainen perhe saadaan Olavinlinnaan.

Ja käydä kerran viidessä vuodessa oopperajuhlilla Savonlinnassa on monelle perheelle varmasti samanlainen "happening" kuin nähdä Leijonat kotikisoissa.

Eli toisiinsa verrattavia kokemuksia sekä kulueriä. Mutta raja tulee jossakin vastaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jääkiekkomatsejahan näkee TV:stä. Toki oopperaakin, mutta jotenkin koen nämä eri asioiksi. En ole jaksanut syventyä TV:n oopperoihin, mutta olen ollut paikanpäällä niin Helsingissä, Berliinissä, Roomassa,Milanossa, Wienissä kuin muuallakin ja siltä pohjalta puhuisin elämyksistä. Wienin oopperassa Nurejevin tassi 1980 ei unohdu koskaan. Bajadeerissa Susanna Tervamäen viimeinen esiintyminen oli oma lukunsa. Toki musiikki tuntui tasapaksulle, mutta toisen osan unielämys oli mahtava.
Jääkiekkoon sisältyy jännityskokemuksia, mutta oopperaan paljon muuta monimuotoisempaa.Vielä jonain päivänä saatan mennä jääkiekkoakin katsomaan, kunhan lapsenlapseni entävät niin pitkälle, mene ja tiedä?
Jos on hyvää tarjolla, onhan siihen satsattava, kun on verojakin sen eteen maksettu. Jostain muusta voi sitten tinkiä.

Käyttäjän jaakkokuusisto kuva
Jaakko Kuusisto

Elitismi on sanana Suomessa nykyään sillä tavalla väärinkäytetty, että se lyödään pöytään aina kun halutaan vastustaa jotain useimmiten kulttuuriin liittyvää toimintaa joka ei itseä kiinnosta. Jotta jokin asia voi olla negatiivisessa mielessä elitistinen, pitää sen olla joko järjettömän kallista tai sitten osallistuminen muulla tavalla rajattua etuoikeutetun "eliitin" hyväksi. Onneksi Suomessa on äärettömän vähän sellaisia toimintoja jotka täyttävät tällaisen elitismin tunnusmerkit - ja siitä on kiittäminen juuri mm. kulttuurin nauttimaa yhteiskunnan tukea. Ooppera ilman veikkausvoittovaroja - jos sitä olisi ollenkaan - olisi takuuvarmasti kaikkien mielestä "elitistinen" taidemuoto, eikä siihen osallistumiseen olisi varaa juuri kenelläkään. Yhteiskunnan tuki on ainoa tapa pitää näiden palvelujen saatavuus edes jotenkin kohtuullisissa hinnoissa.

Sitten on sitä positiivista elitismiä, millä tarkoitan esimerkiksi taiteisiin liittyvää välttämätöntä pyrkimystä mahdollisimman korkeaan tasoon, ja tämä on käsittääkseni lähempänä sanan alkuperäistä merkitystä. Ei pitäisi olla negatiivinen asia pyrkiä "eliittiin" jossakin taidemuodossa saati urheilussa. Nykyään vaan tätä ei oikein voi sanoa ääneen koska se ymmärretään heti väärin.

. suvituuli

Aivan.

Halusin vain tällä "kuluttajan loppukustannuksella" eli lipunhinnalla verrata kahta toisiinsa sinänsä ei-verrattavaa asiaa.

Ja osoittaa, että se mikä oopperan yhteydessä leimattaisiin - lipun hinnalla mitattuna - elitismiksi, kalpenee jopa lätkälle.

Kaikki on suhteellista? (Paitsi tietysti absoluuttinen musiikki...)

Käyttäjän MattiUusimies kuva
Matti Uusimies

Minusta erittäin hyvä pointti. Mikä on hienoa: se, mikä se onkaan, nostaa tavallisen ihmiselon jotenkin toiselle tasolle hetkellisesti, kuten suuren tapahtuman tulee tehdä.
Toisaalta, mikä tekee sen vaikutuksen joillekin contra mikä tekee sen monille.
Ehkä pääsemme vielä yhteisymmärrykseen.

Jouko Koskinen

Kyllä hyvin samanlaisia nuo mehr als Drama -esitykset.
Kaatumiset harvoin johtaa pysyviin vammautumisiin.
Oopperassa yleensä parempi taustamusiikki kuitenkin.

Martti Kassler

Käsittääkseni jokaista myytyä oopperalippua kohden verorahoista maksetaan suurinpiirtein tuon halvimman lätkälipun hinnan verran.

Käyttäjän anttivihinen kuva
Antti Vihinen

Tässähän se suurin ongelma tietenkin on. Oopperan tekeminen ilman subventioita on suhteettoman kallista puuhaa, eikä mikään maailman raha tunnu oopperataloille riiittävän.

Tuossa lähistöllä on Baden-Badenin ooppera- ja konserttitalo, joka on siinä suhteessa mielenkiintoinen, että se ei saa tuotantoihinsa julkista tukea. Ensi vuoden pääsiäisviikolla paikalle saapuu Berliinin Filharmonikot, ja ohjelmistossa on mm. Mozartin Taikahuilu. Liput maksavat kunnon paikoille vähän vajaat 300 euroa... Mutta 70 eurollakin pääsee sentään piippuhyllylle.

Käyttäjän jaakkokuusisto kuva
Jaakko Kuusisto

Antti, nyt oli kyse Savonlinnan oopperajuhlista, joilla julkinen tuki on vain noin 10 prosenttia budjetista. 300 euron lippuhinta tuskin on tavoiteltava asia missään päin maailmaa.

Käyttäjän anttivihinen kuva
Antti Vihinen

No Jaakko. Ymmärrän kyllä tämän. Mutta tässä illan mittaan olen pohtinut näitä oopperan rahoituskuvioita, ja jotenkin tämä Baden-Badenin malli tuntuu sittenkin aika toimivalta, vaikkakin 300 euroa yhdestä oopperalipusta on tietysti paljon. No, alueella on rikkaita ihmisiä, joilla on varaa maksaa lipuista ja sponsoroida koko taloa. Pitää myös muistaa, että tuolla kovalla lipun hinnalla saadaan sitten maailman kovimmat bändit paikalle; Savonlinnassa ei kai sentään Berlin Phil esiinny. Ja sali on Baden-Badenissa täynnä, päinvastoin kuin Tukholman kiekkopeleissä juuri nyt. Ajatus, että parhaiten tienaavat maksaisivat oman harrastuksensa ja ajanvietteensä todelliset kulut on täällä viety näin pitkälle. Enkä ole kuullut kenenkään valittavan... Suomessa tähän on vielä pitkä matka.

. suvituuli

No mutta! - Savonlinnassa hinnoittelu toimii samoin kuin Baden-Badenissa, eli asiakas maksaa "oman harrastuksensa ja ajanvietteensä todelliset kulut". Siitä huolimatta/riippumatta Olavinlinnankin sisäpiha on aika hyvin täynnä.

Toki Kansallisooppera on rankasti subventoitu. Eli siellä käynti on aina kotiinpäin. Hyvän oopperakokemuksen - arvo priceless? - lisäksi voi laskea saaneeksi ylimääräisen veronpalautuksen.

Mutta tällä keskustelulla ei pitäisi olla mitään tekemistä lätkämatsin kanssa. Lätkämatsia ei voi hinnoitella keskimäärin korkeammaksi kuin elitististä oopperaesitystä.

Siinä missä löytyy aina rittävä määrä tarpeeksi varakkaita maksamaan järjettömiä summia yhdestä konsertista hyväntekeväisyystarkoitukseen tai muuten vaan, niin jääkiekon massaluonteesta huolimatta ei löydy tarpeeksi kannattajia, joilla joko edes olisi varaa maksaa pyydettyjä hintoja, tai toisaalta ei löydy niitä joilla olisi varaa, mutta eivät ole tarpeeksi tyhmiä maksamaan noita hintoja.

Toki MM-lätkän loppuottelu voi olla joillekin kokemus, josta on valmis maksamaan 1.000 euroa. Varsinkin jos sen maksaa "yhteistyö-yritys".

Mutta keskimäärin lienee niin, että mieluummin maksaa tv-kanavapaketista 40 euroa; katsoo kaikki matsit; jääkaappi täynnä olutta, nakkeja ja perunasalaattia; ja jos Suomi voittaa maailmanmestaruuden, niin suunnistaa sitten yhdelle ylimääräiselle korttelikapakkaan.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Sirkushuvit (vallankäytön välineinä) ovat aina kalliita.

Surkeata on, että sirkushuveja taiteena pitävät ihmiset ihan noin vaan edellyttävät muiden ihmisten maksavan heidän huvinsa.

Ooppera on paikka, jossa en enää viitsi käydä, koska tunnen jo kutakuinkin siellä käyvän yleisön. Tältä eliitiltä on jäänyt huomaamatta se, että kultuuri on vuorovaikutusta eikä yksisuuntaista niinkuin esim. television katselu. Nyt ooppera pyörii rahalla, jota eliitti ei kustanna, niinkuin ei paljoa muutakaan.

Kun aina sama porukka käy esim. Oopperassa voi Ooppera luottaa siihen, ettei välttämättä tarvitse kilpailla missään tai mistään. Niinhän on jo tapahtunutkin. Korkean luokan taiteilijat häipyvät paremmille apajille ja suomalainen "eliitti" seuraa vuodesta toiseen samoja vakiojuttuja saamatta mitään uutta hengenravintoa kuin uudet juorut lämpiössä toisilta samoin"ajattelijoilta".

Suuri osa Savonlinnankävijöistä ei ole kuulijoita vaan näyttäytijöitä, joilla sitten syksyllä on hienoa kerrottavaa siitä, keitä näkivät oopperajuhlilla. Itse oopperan nimi on jo siinä vaiheessa unohtunut.

Jossain etelä-Euroopan pikku paikkakunnalla, voi kesäisin linnanraunioilla tai kirkoissa kuulla sata kertaa upeampia oopperaesityksiä kuin mihin Kansallisooppera ikinä on kyennyt. Lisäksi monet esitykset ovat ilmaisia ja niistä puuttuu kokonaan se jäykkyys ja teennäisyys joka meillä on tavaramerkki.

Kulttuurin vuorovaikutus syntyy siellä siitä, että jonkin tutun oopperan esityksen aikana yleisö joskus saattaa osallistua tutun osan laulamiseen. Siinä kulttuurivuorovaikutusta johon Töölönlahden rannalla ei ikinä kyetä.

Käyttäjän anttivihinen kuva
Antti Vihinen

Herra Lehtiselle: Jos nyt unohdetaan lätkäottelut ja pysytään oopperan kuluissa. Suurin ongelma miltei kaikille oopperataloille ovat kiinteät kustannukset, ennen kaikkea henkilöstökulut. Savonlinna ja Baden-Baden ovat tässä suhteessa vertailukelpoisia, sillä ne pestaavat esiintyjät produktiokohtaisesti "keikalle", eivät vuosipalkkapohjalta. Kansallisoopperassa on pyöritettävänä suuren kiinteistön lisäksi oma orkesteri, puvustajat, lavastajat yms. ja vino pino kaikkea muuta "kiinteää". Näistä ne jatkuvaa yhteiskunnan tukea aiheutuvat kulut ensisijaisesti syntyvät. Nämä kulut ovat olemassa ja maksettava, on salissa sitten yleisöä tai ei.

Herra Nurmelle: Yleisöjen sisäänpäinlämpiävästä luonteesta olen edellisen kommentoijan kanssa suunnilleen samaa mieltä. Se oli esimerkiksi Lahdessa erityisen silmiinpistävää. Jokin on pahasti vialla, jos tuntee koko konsertti- tai oopperaesityksen yleisön nimeltä. Semminkin, kun näiden kulttuuri-instituutioiden oletetaan tuovan kotikaupunkeihinsa merkittäviä matkailutuloja.

Käyttäjän kaminiitto kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Blogistilta hyvä ja osuva kirjoitus

Pari vuotta sitten pääsylippua kohti laskettuna pelkästään valtion veronmaksajille kalleinta oli perinteiseen tapaan kansallisooppera, jossa noin 260 000 kävijää kuittasivat kukin 160 € tuen. Tästä laskelmasta puuttuvat oopperatalon investointikustannukset, jotka laskutavasta riippuen ovat noin 50 - 100 € lippua kohti. Entisen presidenttimme mieliharrastus jazz saa konsertteihin tukea 110 €/lippu. Teatterit tulevat jälkijunassa - niiden tuki on kahta puolta 50 €/lippu. Kunta- ja yksityiset avustukset tulevat tietysti em. lukujen päälle.

Yläluokka, johon myös poliittiset päättäjät luen, hyljeksii tavallisen ihmisen tervettä mielialan kohottamista. Kansallisen kulttuurimme helmi, lavatanssi, on saanut eliitin vihat niskoilleen. Eliitin käskystä radio tappoi ensin tanssimusiikin, jolloin hävisivät kyliltä tanssilavat sekä seurojen- ja työväentalot. Hyvänä esimerkkinä päättäjien asenteesta on myös tapaus Pekka Niska. Hän yritti tosissaan rakentaa tanssipaikkaa ensin Vantaalle ja sitten Helsinkiin. Molemmat hankkeet torpattiin ylimielisten päättäjien tahallisilla vitkutteluilla. Nyt tämä herrasmies toipuu virkamiestaisteluiden aiheuttamasta ylirasituksesta, joka johti sairauskohtaukseen.

Käyttäjän jaakkokuusisto kuva
Jaakko Kuusisto

Kansallisoopperan suuret kiinteät kulut eivät ole ongelma, vaan voimavara: ne koostuvat niiden ammattilaisten palkoista jotka luovat sen taiteen mitä siellä esitetään. Useinkin nykyään keskusteluissa tämä esitetään jonkinlaisena rasitteena, mutta se on täysin väärä tapa lähestyä asiaa.

Käyttäjän kaminiitto kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Palkka- ja käyttökulut juoksevat tietysti koko ajan. Jos tehdään investointi kiinteään omaisuuteen, niin joku kuoletusaika tälle on laskettava ja laskettavissa. Esimerkiksi 300 miljoonan investointi 30 vuoden tasapoistoin ja 250 000 maksetulle lipulle/vuosi tekee 40 euroa/lippu. Näinhän sitä ei tarvitse laskea, mutta saa jonkun käsityksen, missä korkeakulttuurissa mennään.

J Laukko

Jos tarkastelemme Kansallisoooperatalon todellisia kustannuksia, oikea vertailukohta on maamme teatterit.

Kukaan ei ole täällä(kään) kritisoinut teatteritalojen kustannuiksia ja laatutasoa ja lipun hintoja. Niissä on vaihtelua, varsinkin taiteellisessa tasosa, silti jokaisessa isommassa kaupungissa on teatteri (ja oma jäähalli ja joukkue).

Kansallisoopperassa on itse asassa viisi (5) taidelaitosta, jotka toimivat myös itsenäisesti taiteellisesti, tietysti enimmäkseen ja näkyvimmin yhdessä saman sateenvarjon alla:
Kuoro-osasto, orkesteri, solistiosasto, baletti ja puvustamio/ lavastamo. Sen lisksi ovat ääni- ja valo-osasto, taiteellinen suunnitelu ja johtaminen, joita ilman esitys ei toimi.

Väitän, että kun näitä johtaa vain yksi byrokaratia, on hallinto paljoin tehokkaampaa kuin teattereissa tai/ja jääkiekossa (koko valtakunan tasolla). Kun katsotaan tukiaisia ja kuluja versusus tuloja per viisi erillistä laitosta (valtakunnallisesti oopperalla siis kaikki erillisesityksetkin mukaan luettuna, käyttöasteeltaan ooppera 97%, teatteri 71% jääkiello 38%) niin tullaan lopputulokseen, että oikea subventio oopperalle oli enää vain 1,5 kertainen esim. teatteriin nähden. jääkiekosta ei ole tietoa...

Onhan niinkin, että kun maahan koulutetaan "kalliilla" em. alojen taiteilijoita, niin siihen on syy; kansa näkee ja kuulee, sivistyy ja oppii ja viihtyy. Siksi heitä tulee ja kannattaa käyttää (järjestää oopperoota). Sitä paitsi, kyse ei ole vain jostain katsojaluvusta tai tuloista/ menoista kuten kaikki giggenheim -argumentiti absurdisti julisiytavat:

Kun viihde on siksi, että unohtaisimme, niin taide on olemassa siksi, että muistaisimme! Ja oppisimme. Sivistyisimme. Oma sivistys omjista juurista ja lähtökohdista on jotain paljon arvoikkaampoaa kuin ulkoa tuotu.

Käyttäjän kaminiitto kuva
Jaakko Korpi-Anttila

> JL:..'kun maahan koulutetaan "kalliilla" em. alojen taiteilijoita, niin siihen on syy; kansa näkee ja kuulee, sivistyy ja oppii ja viihtyy'..

Näin varmaan on ja se on hieno asia kenen kohdalle sivistäytyminen sitten osuukin. Kansallisoopperaan myydään vuosittain neljännesmiljoona lippua, se tarkoittanee helposti alle 50000 maamme eri kansalaista, koska kävijöistä varsin monet käyvät useaan otteeseen samana vuonna talon esityksissä. Kävijät tuskin profiloituvat vähempiosaisten luokkaan, missä sivistettävää potentiaalia riittäisi. Maksukykyinen ja valmiiksi sivistynyt väki lienee kävijäjakaumasta yli 90% (arvaus). Epäkristillinen ajatus on, että tässäkin tuoksuu taustalla loiva (immateriaalinen) tulonsiirto äveriäälle ja päättävälle luokalle.

Nyt kun paljon puhutaan töissä jaksamisesta, niin työikäisten osuus kävijöistä olisi tietenkin mielenkiintoinen luku, koska sivistyneellä työntekijällä on suoraa korrelaatiota kansantalouteen olkoon "sivistävänä" osatekijänä sitten vaikkapa 1800-luvun ulkomainen musiikki.